Kenttä laiteltiin perjantaina kesäkuntoon ja reenit alkaa ensi keskiviikkona 20.4.
Joku ehti jo tekeen istumisharjoituksia. Vähän on hiottavaa, mutta koko kesä aikaa.
lauantai 16. huhtikuuta 2016
SPL-SataHäme kesäkausi Vatulassa alkaa
sunnuntai 27. syyskuuta 2015
Peksi ja Taavi Saksassa
SPL-SataHäme NEWS on ollut hieman pidennetyillä talviunilla, mutta nyt on syytä herätä.
Peksi on Taavin kanssa tehnyt loistavan suorituksen RSV2000 MM 2015 kisoissa, pisteet ja sijoitus löytyy tuloksista.
Todella lämpimät onnittelut koko SPL-SataHämeen puolesta, pitkä ja peräksiantamaton puurtaminen tuottaa tulosta.
Peksi on Taavin kanssa tehnyt loistavan suorituksen RSV2000 MM 2015 kisoissa, pisteet ja sijoitus löytyy tuloksista.
 |
| Kuva RSV2000 Satu Pekkarinen ja Graugeboren Diiba Daaba |
Todella lämpimät onnittelut koko SPL-SataHämeen puolesta, pitkä ja peräksiantamaton puurtaminen tuottaa tulosta.
torstai 14. elokuuta 2014
Hotte Vatulassa
Kirjoitan teille rakkaat ystävät lyhyen kertomuksen Hotte Toporekin vierailusta Vatulassa 1.-3.8.2014.
Hotte joutui melkoiseen lentoliikenne hässäkkään ja matkasi Berliinistä Tampereelle 22 tuntia?! Reissu ei alkanut ihan niinkuin Strömsöössä, mutta parani kyllä loppua kohden:) Pe-iltana otettiin pieni varaslähtö SataHämeen Vatulan kentällä. Hotte katseli muutamia harjoituksia ja antoi selkeitä neuvoja näkemästään. La-aamuna oltiinkin tositoimissa. Teoria käsiteltiin kertausluontoisesti, ja myöhemmin harjoitusten lomassa. Pääasiassa siis suojelu,vaikka kaikki hyvin tiedämmekin että teoria sopii kaikkiin kolmeen osa-alueeseen IPOssa.
Hotte oli erittäin otettu koirien viettitasosta ja materiaalin laajuudesta. Ohjaajat opettelivat oman kehonkielensä hyvin pitkälti uudestaan yksi kerrallaan. Joitain vanhoja kettujakin oli esillä, jotka kyllä saivat tarpeellisen "muistinpalautuksen" ohjaamisen selkeydestä :) Kaiken kaikkiaan oli kertakaikkisen upeaa nähdä ohjaajien kehitys reaaliajassa. Harjoitusten aikana ohjaajat kehittyivät ihan silmissä. Koirien viettialueet puhdistuivat, ja tehot nousi. Kommunikaatiomme koiriemme kanssa joutaa täysremonttiin. Onneksi meillä on nyt reseptit täsmälääkitykseen.
Ohjaajien ilmeet ja kommentit olivat ikimuistoisia Su päivän harjoitusten aikana.Ahaa elämyksiä paljon... onnistumisen riemua... hyvää keskustelua... ja ennenkaikkea todella toverillinen ilmapiiri. Keli oli mitä parhain, joten viikonloppu ylitti kaikki omat odotukseni.
Aina kun kuvittelen että tästä tämä Raiser-Toporek parivaljakko ei enää paremmaksi koulutusta saa...niin he saapuvat tänne ja todistavat olleeni taas väärässä. Niin kävi nytkin.
Kiitos SAKU,SPL-SataHäme ja Horst Toporek RSV2000.
Tapaamisiin
V.S
lauantai 12. heinäkuuta 2014
KOIRANI OMINAISUUSARIOINNISSA
Osallistumiseni arviointiin SataHämeen ao:ssa Vatulassa
Mietin jo viime vuonna osallistumista saksanpaimenkoirien ominaisuusarviointiin. Ajatus
konkretisoitui itselleni vasta niin myöhään, että etsiessäni sopivaa arviointitilaisuutta huomasin,
että kaikki vuoden 2013 tilaisuudet oli jo pidetty. Tutustuessani ominaisuusarvioinnin sisältöön
huomasin, että arviointi on kaikenkattava ja koirasta saa varmasti tarvitsemansa tiedon jalostusta
ajatellen. Lisäksi, jos arviointia hyödyntää saman koiran kohdalla pentuarvioinnista lähtien, saa
kattavaa tietoa saman yksilön kehityksestä ja ominaisuuksista.
Facebook-uutisvirtaan ilmestyi ilmoitus Saku Ry:n järjestämästä ominaisuusarvioinnista ja
päätin sitä istumalta ilmoittaa koirani tilaisuuteen. Lauantaina 5.7.2014 lähdin ajamaan kohti
Vatulaa mukanani 5-vuotias saksanpaimenkoiranarttu Ratsumestarin Paula, "Paukku". Itselläni
ei varsinaisesti ollut mitään erityisiä odotuksia Paukusta. Olin avoimin mielin valmis arviointiin.
Olimme ajoissa paikalla kentällä ja pikku hiljaa paikalle saapuivat myös muut osallistujat.
Tilaisuutta valmisteltiin ja sovittiin suoritusjärjestys. Kaikki koirat suorittivat ensin luonnearvion, eli
ns. suojeluharjoituksen ja sen jälkeen rakennearvioinnin, terveyskyselyn ja DNA-näytteen Hannes
Lohen tutkimusryhmän käyttöön antamisen vuorollaan.
Toin Paukun vuorollaan luonnearviointiin. Itse olen pitänyt Paukkua vähän "rasittavana", eli se
on mm. aina niin innokas osallistumaan joka paikkaan, rauhoittuminen sisällä kestää aikansa.
Tuo koira näkee ja huomaa kaikki asiat. Ja kun se on aika hektinen, niin itse ohjaajana pitäisi
olla aina niin rauhallinen, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Paukku veti kentälle kuin
pieni juna ja havaitsi maalimiehen ennen henkilöryhmää. Henkilöryhmässä se otti innokkaasti
kontaktia henkilöryhmän jäseniin, antoi vieraan henkilön käsitellä itseään ja otti myös minuun
ohjaajana kontaktia (sikäli kun ehti muilta touhuilta). Suojeluharjoituksessa se reagoi varhaisessa
vaiheessa maalimiehen antamaan uhkaan, mutta vaihtoi hyvin saaliille. Otekäyttäytyminen oli
hyvä. Prässi ja kanavointi sujuivat hyvin, murinaa kuului irrotuksessa. Otimme harjoituksessa
myös irroituksen ja uudelleen vartioinnin irrotuksen jälkeen. Se oli Paukulle vaikeampaa, se tarvitsi
ärsykkeen uudelleen vartioinnin aloittamiseen. Mutta näitä harjoituksia emme ole tosin kovin
paljoa tehneetkään. Suojeluharjoituksen jälkeisen henkilöryhmän Paukku suoritti ylikorostuneen
ystävällisesti ja saimme tälle rasittavalle käytökselle terminkin eli yliaktiivisuuden.
Terveyskyselyssä oli paljon kysymyksiä ja olin tyytyväinen, kun huomasin päässeeni koiran kanssa
vähällä. Hiivaongelmahan meillä on nyt ollut, mutta sekin asia on nyt kunnossa. Muutoin on terve
koira.
Rakennearvioinnissa ja ampumisessa Paukun rasittava käytös (yliaktiivisuus) korostui. Vieraalla
kentällä se huomasi kaikki asiat taas, haukkui välillä ja ei malttanut pysyä paikoillaan. Siinä
naureskeltiinkin, että mistä tämä "hulluus" periytyy :) . Rakennearviointi oli tarkkaa, koirasta
arvioitiin kaikki asiat kynsistä hännänpäähän. Itse pidän tätä arviointia laadullisesti parempana kuin
näyttelyarvostelua ja olen sitä mieltä, että tämä arviointi riittää meille näyttelykäynnin korvaajaksi.
Dna-näytekin saatiin otettua, vaikka lopputulos näytti siltä, että joku oli teurastettu. Paukku ei
malttanut etujalkaansa pitää riittävän kauaa paikoillaan ja toinen näyte otettiin sitten toisesta
etujalasta.
Olin tyytyväinen koiran saamaan arviointiin ja pidin sitä hyvin totuudenmukaisena verrattuna koiran
normaalielämään. Hienoa, että näitä tilaisuuksia järjestetään. Osallistun myös seuraavan koiran
kanssa ominaisuusarviointiin. Toivoisin vaan, että poliittiset tekijät mahdollistaisivat, että näitä
arviointituloksia arvostettaisiin myös rodun Suomen pääliitossa. Kiitos vielä SPL Sata-Hämeen
järjestelyporukalle!
Tiina Lehtinen
Mietin jo viime vuonna osallistumista saksanpaimenkoirien ominaisuusarviointiin. Ajatus
konkretisoitui itselleni vasta niin myöhään, että etsiessäni sopivaa arviointitilaisuutta huomasin,
että kaikki vuoden 2013 tilaisuudet oli jo pidetty. Tutustuessani ominaisuusarvioinnin sisältöön
huomasin, että arviointi on kaikenkattava ja koirasta saa varmasti tarvitsemansa tiedon jalostusta
ajatellen. Lisäksi, jos arviointia hyödyntää saman koiran kohdalla pentuarvioinnista lähtien, saa
kattavaa tietoa saman yksilön kehityksestä ja ominaisuuksista.
Facebook-uutisvirtaan ilmestyi ilmoitus Saku Ry:n järjestämästä ominaisuusarvioinnista ja
päätin sitä istumalta ilmoittaa koirani tilaisuuteen. Lauantaina 5.7.2014 lähdin ajamaan kohti
Vatulaa mukanani 5-vuotias saksanpaimenkoiranarttu Ratsumestarin Paula, "Paukku". Itselläni
ei varsinaisesti ollut mitään erityisiä odotuksia Paukusta. Olin avoimin mielin valmis arviointiin.
Olimme ajoissa paikalla kentällä ja pikku hiljaa paikalle saapuivat myös muut osallistujat.
Tilaisuutta valmisteltiin ja sovittiin suoritusjärjestys. Kaikki koirat suorittivat ensin luonnearvion, eli
ns. suojeluharjoituksen ja sen jälkeen rakennearvioinnin, terveyskyselyn ja DNA-näytteen Hannes
Lohen tutkimusryhmän käyttöön antamisen vuorollaan.
Toin Paukun vuorollaan luonnearviointiin. Itse olen pitänyt Paukkua vähän "rasittavana", eli se
on mm. aina niin innokas osallistumaan joka paikkaan, rauhoittuminen sisällä kestää aikansa.
Tuo koira näkee ja huomaa kaikki asiat. Ja kun se on aika hektinen, niin itse ohjaajana pitäisi
olla aina niin rauhallinen, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Paukku veti kentälle kuin
pieni juna ja havaitsi maalimiehen ennen henkilöryhmää. Henkilöryhmässä se otti innokkaasti
kontaktia henkilöryhmän jäseniin, antoi vieraan henkilön käsitellä itseään ja otti myös minuun
ohjaajana kontaktia (sikäli kun ehti muilta touhuilta). Suojeluharjoituksessa se reagoi varhaisessa
vaiheessa maalimiehen antamaan uhkaan, mutta vaihtoi hyvin saaliille. Otekäyttäytyminen oli
hyvä. Prässi ja kanavointi sujuivat hyvin, murinaa kuului irrotuksessa. Otimme harjoituksessa
myös irroituksen ja uudelleen vartioinnin irrotuksen jälkeen. Se oli Paukulle vaikeampaa, se tarvitsi
ärsykkeen uudelleen vartioinnin aloittamiseen. Mutta näitä harjoituksia emme ole tosin kovin
paljoa tehneetkään. Suojeluharjoituksen jälkeisen henkilöryhmän Paukku suoritti ylikorostuneen
ystävällisesti ja saimme tälle rasittavalle käytökselle terminkin eli yliaktiivisuuden.
Terveyskyselyssä oli paljon kysymyksiä ja olin tyytyväinen, kun huomasin päässeeni koiran kanssa
vähällä. Hiivaongelmahan meillä on nyt ollut, mutta sekin asia on nyt kunnossa. Muutoin on terve
koira.
Rakennearvioinnissa ja ampumisessa Paukun rasittava käytös (yliaktiivisuus) korostui. Vieraalla
kentällä se huomasi kaikki asiat taas, haukkui välillä ja ei malttanut pysyä paikoillaan. Siinä
naureskeltiinkin, että mistä tämä "hulluus" periytyy :) . Rakennearviointi oli tarkkaa, koirasta
arvioitiin kaikki asiat kynsistä hännänpäähän. Itse pidän tätä arviointia laadullisesti parempana kuin
näyttelyarvostelua ja olen sitä mieltä, että tämä arviointi riittää meille näyttelykäynnin korvaajaksi.
Dna-näytekin saatiin otettua, vaikka lopputulos näytti siltä, että joku oli teurastettu. Paukku ei
malttanut etujalkaansa pitää riittävän kauaa paikoillaan ja toinen näyte otettiin sitten toisesta
etujalasta.
Olin tyytyväinen koiran saamaan arviointiin ja pidin sitä hyvin totuudenmukaisena verrattuna koiran
normaalielämään. Hienoa, että näitä tilaisuuksia järjestetään. Osallistun myös seuraavan koiran
kanssa ominaisuusarviointiin. Toivoisin vaan, että poliittiset tekijät mahdollistaisivat, että näitä
arviointituloksia arvostettaisiin myös rodun Suomen pääliitossa. Kiitos vielä SPL Sata-Hämeen
järjestelyporukalle!
Tiina Lehtinen
tiistai 15. huhtikuuta 2014
Vatulan kevät 2014
Tältä näytti Vatulassa viime perjantaina, kun Kalevin kanssa käytiin nostamassa neljä piiloa pystyy. Maa oli vielä paikoin niin jäässä, ettei kaikkia piiloja voitu pystyttää. Perjantai oli hieman sateinen päivä, mutta tästäkin huolimatta kenttä alkaa olla reenikelpoinen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)